Ilisimasat pingaarutillit Kalaallit Nunaanni ilisimatusartarnerit siunnersuisarnerillu aqqutigalugit pissarsiarineqarsimasut matumani saqqummiunneqarput. Isiginnaagassiat assigiinngitsorujussuarnik oqaluttuarput, kisiannili tamarmik siunissami naleqqussarsinnaassusermut naleqqussarnerullu pisariaqarneranut tunngassuteqarnertik assigiissutigaat, soorlu silap pissusiata allanngoriartornera eqqarsaatigalugu, soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiit Kitaa kiisalu Canada qitiutillugu nalunaarusiaanni oqaatigineqartoq (Arktisk Råd rapport). Isiginnaagassiat suliarineqartut ”periarfissanik misissuinerup” ataaniipput imaluunniit 2020-2021-imi misissuisarnerit attuumassuteqartut ataanniillutik.
Aatsitassarsiorfiit malinnaaffigineqarnerinut, uuliamik mingutsitsinermut, silap pissusianut naleqqussarnermut kiisalu aqutsinermut soorlu Kalaallit Nunaanni timmissanik miluumasunillu imarmiunik aqutsinermut tunngasunik, nunap sananeqaataanik nalunaarsuinermut allanullu tunngasunik videot imaqarput. Isiginnaagassiaaqqat sinaanni paasissutissat sukumiinerusut nassaarineqarsinnaapput.
Avatangiisinik Aqutsisoqarfik suliaq ”Issittumi avatangiisinut tapersiineq” aqqutigalugu isiginnaagassiaaqqat suliarineqarnerinut aningaasaliisuuvoq. Aamma ilisimatusarluni siunnersuiniarlunilu suliassat assigiinngitsut assigiinngitsunit aningaasalivigineqartarput.
Massakkut imaani eqqakkat 80%-ii sinnillit plastikkiupput, allaammi imartaavut 150 millioner tonsit sinnerlugit plastikkeqarput. Kalaallit Nunaannili pissutsit qanoq ippat? Videomi uani Aarhus Universititimi - Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfimmi (DCE), ilisimatusartut malinnaaviginnineq oqaluttuaraat, tamatumanilu Kalaallit Nunaata imartaani plastikkit eqqakkat amerlassusii suussusiilu misissortarpavut. Uuttuutit assigiinngitsut atorneqarput, filmimilu uani oqaluttuarineqarput eqqakkat sissamiittut kiisalu timmissat imarmiut, qaqulluit, aqajarormiuisa qanoq uuttuutigineqartarnerat.
Kitaani Sullorsuarmi qaqqat sisoortarput, sisoornerilu immamut pisaraangata tassaarsuit pilersinnaasarput, soorlu kingullermik 1952-imi, 2000-imi kiisalu 2021-imi taama pisoqarsimasoq. Siusinnerusukkut qaqqat sisoortarneri amerlaqisut nalunaarsorneqarsimapput, sisoortunilli nalunaarsuinerit kingulliit takutippaat immap qanittuani qaqqap sisoornerujussui ittut Sullorsuarmilu immap naqqani sisoorfikorsuaqartitertoq.
Videomi tassani takussavavut misissuisut Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni Ujarassiuutut Misissuisoqarfimmeersut Saqqap eqqaani tatsini qillerisut, tassaarsuaqartarsimaneranik takussutissanik nassaarniarlutik. Tassaarsuaqarneratigummi kinnganikut tatsit naqqinut kiviorarsimasinnaapput, tassaarsuaqarneraniillu kiviorarnerit pisoqaassusersiniarneqarnerini paasinarsivoq ukiut 7200-7600 matuma siorna tassaarsuaqartarsimasoq minnerpaamik 45 meterinik portussusilimmut qaarsarisarsimasunik.
Danmarks Tekniske Universitet (DTU) Kalaallit Nunaata kitaani Sisimiut Kangerlussuullu akornanni qillerivinnik tulleriissaartunik piareersaaleruttorpoq. Qillerinerit atorlugit qaarsup kissassusia malinnaavigineqassaaq kiisalu tamaani qeriuaannartup kissassusiata allanngorarneri malinnaavigineqassallutik. Tulleriiaanik qillerisarfissaq Kalaallit Nunaata kitaani sermeqanngitsumi taanertunersaavoq, taavalu silap allanngorarfii eqqarsaatigalugit Sisimiut eqqaanni sinerissap silaani kiakannersumiit assullu siallersarlunilu nittaalartartumiit Kangerlussuup eqqaani nunaviup silaanut aasakkut kiakuluttartumut ukiukkullu issittartumut atasuulluni, 160 km-inik isorartussuseqarluni. Tamatuma qeriuaannarfia nungukkiartulersimavoq silap kiatsinnera pissutigalugu, taavalu qillerisarnerit atorlugit qeriuaannartup massakkut qanoq agguataarsimassusia agguataarsimalerumaarneralu paasisaqarfigineqarumaarput, taavalu qeriuaannartup allanngorarnerata soorlu sivingarngit qanoq aalajaatsiginerannut sunniuteqartarnera paasisaqarfigineqarsinnaassalluni.
Qilleriviit Sisimiunit KTI-mi Aatsitassalerinermut Ilinniarfik suleqatigalugu suliarineqassapput, sulinerlu KTI-mi DTU-milu ilinniarnertitsinermut atatinneqassalluni.
Aarhus Universititimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik (DCE) – Issittumi Avatangiisilerivik misissuivinnut Station Mestersvigimit kilometerialunnik avannarpasinnerusumi 1982-imi pilersinneqarsimasunut takusaaqqittarput. Taamani uuliap naanernut assigiinngitsunut sunniutaanik takunninnissaq siunertarineqarpoq. Naanerit innarlerneri ingerlaavartumik malinnaavigineqarsimapput, kingullermillu 2014-imi taamaaliortoqarpoq. 2020-mi misissuinermi siunertaasoq tassaavoq avannaarsuata naanerisa issoqarfiillu assigiinngitsut uuliamit sivisuumik sunnigaasimanerat qanoq kinguneqarnersoq paasiniassallugu, ilaatigullu uuliap nungujartartornera qanoq sukkatiginersoq paasiumaneqarluni. Uuliap dieselillu maqinneqarneriniit ukiut 38-it qaangiukkaluarmataluunniit naaneqarfiit naasullu innarlersimanerisa suli assut malunnaateqarnera kiisalu nunap ikiariissaarnerani suli erseqqissorujussuunerat ukioq manna misissuisarnertigut paasinarsivoq.
1980-ikkut qiteqqussimalerneraniit Tunumi Jameson Landimi annertuumik uuliaqarneranik misissuisoqarpoq. Tamatuma malitsigisaanik nuna erseqqissunik illineqalerpoq. Kingorna 1989-imi illerngit misissuiffissanik qassinik pilersitsivigineqarput nunap naanerinut piffissami sivisuumi sunniutaannik ilisimatuut malinnaaviginnissinnaanngortillugit.
Aarhus Universititimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik (DCE) misissuivinnut taakkununnga 2020-imi takuniaaqqippoq. 2020-mi aasaanerani misissuinertigut paasinarsivoq misissuiffiit qassiit nassaareqqinniarnerat assut ajornakusoortoq nunap naaqqissimaneranik pissuteqartumik. Misissuinerilli sukumiinerusut atorlugit paasinarsivoq misissuiffissani naasut suussusii sumiiffinnut sanilliussivinnut inunnit sunniiviunngitsunut sanilliullutik allaassuteqalersimasut. 1980-ikkunni naaneri tamakkivillutik kiliorneqarfigisimasaanni naasut ataatsimut isigalugit naaqqissimanngillat. Taamaattorli oqarsinnaavugut piumasaqaatit malittarisassallu uuliaqarneranik misissueqqissaartunut atuutsinneqartut nunap innarlernissaanik naasullu annerusumik aserugaanissaannik pinngitsoortitsisimammata.
Kippaku tassaavoq Kalaallit Nunaanni timmissat imarmiut ineqarfiini misissugaanerpaaq. Pinngortitaleriffiup kiisalu Aarhus Universititip (Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik) suleqatigiinneratigut 2008-imiilli timmissat ineqarfiat ukiut tamaasa misissuiartorfigineqartarpoq. Innaq appat 20.000 missingisa kiisalu taateraat 10.000 missingisa ineqarfigaat, timmisallu imarmiut ineqarfiinut allanut sanilliulugu ilisimatuutut misissuiffissaqqilluartuuvoq timmissat malinnaavigiuminartuummata aammalu nalunaaqqutsiiniarluni misissugassanillu tigusiumalluni timmissat tigunissaat ajornarneq ajormat.
Videomi tassani timmiaqatigiiaat allanngoriartorneri qanorlu ingerlanerat malinnaavigisinnaajumallugu suliavut assigiinngitsut takutinneqarput, kiisalu timmissat ukiukkut sumiittarnerat ineqarfimmiinngikkaangamillu sulerisarnersut paasiniarlugu misissuisarnitsinnik takutitsiviullutik. Paasisat soorlu Kalaallit Nunaanni appat piniagaanerat pillugu siunnersuisarnermut kiisalu ukiukkut piniarnerup nunani allani erniortunut qanoq sunniuteqarnera pillugu siunnersuisarluta.
Kiinaaleeraq timmiaavoq tigutsisilik nunarsuarmi tamarmi piaqqiortartoq. Kalaallit Nunaata kiinaaleerai Amerika Avannarlermi ingerlaartarput Amerikamilu qiterlermi ukiisarlutik. Kiinaaleeqqap nerisareqatigiiaani qutsisumiinnera pissutigalugu avatangiisini toqunartut timaani katersuuttarput. Assersuut ilisimaneqarluartoq tassaavoq DDT taassumalu kingunikui, timmissat tigutsisillit manniinik saaliartortitsisartoq – taamalu erniorluarnissaraluinik killiliisartoq ikiliartortitsisartorlu.
Videomi tassani Kujataani aasaanerani misissuisut malinnaavigineqarput ukiullu 40-it ingerlaneranni avatangiisit malinnaavigineqarsimanerat eqikkaavigineqarluni. 1981-imiilli Søren Møller (RUC) kiisalu Knud Falk (vandrefalk.dk) kujataata kiinaaleeraasa piaqqiornerminni iluatsisisarnerat malinnaavigilerpaat, ingerlaarfii nerisannaavilu misissortarlugit - minnerunngitsumillu – kiinaaleeqqat avatangiisinit toqunartoqalersimanerat paasiumallugu misissugassanik tigooraasarsimallutik. Misissugassat Danmarkimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfimmit misissorneqartarput, paasisallu ilaatigut akuutissat Naalagaaffiit Peqatigiit sananeqaatinut nakkutigisaannut / inerteqqutigisaannut ilanngunneqarnerannik kinguneqarsimallutik – kiinaaleeqqanut inunnullu iluaqutaasumik. Ataatsimut isigalugu kiinaaleeqqat Kalaallit Nunaanni isumannanngillat, silali apeqqutaalluni ukiumiit ukiumut piaqqiorluarsinnaassusiat allanngorartaqaaq. Silap pissusiata allanngornera pissutigalugu silap peqqarniinnerusalernera siallerujussuartalerneralu pissutigalugit piaqqiorluarsinnaassusiisa suli annerusumik allanngorarnissaa naatsorsuutigisariaqarpoq. Kalaallit Nunaanni misissuisarnerit nunarsuaq tamakkerlugu avatangiisitigut ajornartorsiutit malinnaavigineqarnerannut pingaaruteqarput – tassa avatangiisini toqunartut silallu pissusiata sunniutai eqqarsaatigalugit.
Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni Ujarassiuutut Misissuisoqarfik (GEUS) 2007-miilli Kalaallit Nunaata sermersuani qasseersuarnik isumaminnik ingerlasunik silasiorfeqarsimavoq. Silasiorfinni silap pillugu uuttuutit pingaarutillit uuttortarneqartarput, soorlu silaannaap kissassusia, aattorneq apisarneralu. 2020-imi silasiorfiit allat amerikamiut suliniutaannit GC-Netimit ingerlanneqarsimasut GEUS-ip tiguai. GEUS-ip silasiorfii assiginagit GC-Net-ip silasiorfii sermersuarmi timerpasinnerusumiillutik apummit matuneqariartorusaarput.
Videomi tassani takutinneqarput amerikamiut silasiorfeqarfiisa assanneqarnerat silasiorfinnik nutaanik ikkussuiffigineqarlutik nutarterneqarnerat. Silasiorfinni uuttortaanertigut qaammataasaniit Danmarkimi Silasiorfeqarfimmiit takusat uppernarsarneqartarput.
Kalaallit Nunaata avannaarsuani Qaanaap eqqaani Pikialasorsuaq immikkut illuinartuuvoq imarmiunik timmiarpassuaqarluni. Tamaani Kalaallit Nunaata appaasa taateraavisalu amerlanersaat piaqqiortarput, nunarsuarmilu appaliarsuit amerlanersaat piaqqiortarlutik. Pikialasorsuaq silap allanngorneranit assorsuaq sunnigaavoq kiisalu AU/DCE-mi misissuisut videomi tassani timmissani timmissanik imarmiunik misissuipput piniartunik Siorapalummiunik marlunnik ilaqarlutik. Timmissat imarmiut mianersuullugit tiguneqartarput paasissutissanillu katersuissutinnguamik ikkussivigineqartarlutik. Timmissat aappaagukkut tiguneqaqqikkaangata paasissutissanik katersuissutinnguit timmissat ingerlaarfiinik ukiisarfiinillu paasissutissaqalersimasarput. Paasissutissanik allanik ilallugit taakku timmissat imarmiut Pikialasorsuarmi ukiivimminnilu kilometerinik tusindtinik arlalinnik ungasissuseqarsinnaasumi qanoq uumasarnerinik paasissutaasarput. Aamma meqquinit misissugassanguanik tigusisoqartarpoq kviksølveqassusiat uuttorsinnaajumallugu. Misissuinerit nunat tamalaat suleqatigiinnerata SEATRACK-ip ataani ingerlanneqarput, tamatumanilu Pikialasorsuarmi tamarmi timmissat ineqarfiini timmissat imarmiut malinnaavigineqartarput, ilaatigullu ilisimalerparput nunat assigiinngitsut timmiiaat piaqqiortut ukiivimminni qanoq akulerussuuttarnersut.
2022-ip aasaanerani Qeqertaasaq Sigguk misissuiffigiartorparput, sumiiffillu assigiinngitsut pingasut tikippavut. Nunami misissuinermi sammisarput tassaavoq uumassusillit siusinnerusukkut tamaani misissuiffigineqarsimanngitsut misissorneqarnissaat. Taamaammat nalunaarusillit nerlerit nalunaarsorneqarput kisinneqarlutillu, taavalu naasut misissuiffigineqarput avatangiisillu akuinik misissuiffissanik tigooraasoqarluni. Nunami misissuineq nunap immikkoortuani pinngortitap nammineq qanoq issusianik misissuinermut ilaavoq. Nunap immikkoortuani pinngortitap nammineq qanoq issusianik misissuinermi siunertaasoq tassaavoq tamaani pinngortitaq pillugu ilisimasat innuttaasunut, aatsitassarsiortitseqatigiiffinnut, oqartussanut qinikkanullu ajornaatsumik pissarsiassanngortissallugit. Nunap immikkoortuani pinngortitap nammineq qanoq issusianik misissuinerit atorlugit ilisimasat pioreersut nalunaarusiani paasissutissaasivinnilu nassaasaasut katersorneqartarput, misissuinernik nutaanik ilaartorneqartarlutik kiisalu pinngortitaq pillugu najukkami ilisimasat katersorneqartarlutik, kiisalu sumiiffiit innuttaasunit qanoq atorneqarnersut nalunaarsorneqartarluni.
