Aarhus University Seal / Aarhus Universitets segl

Kalaallit Nunaanni misissuisarnernit takusassiat naatsut

Ilisimatuussuseq pillugu kalaallisut danskisullu isiginnaagassianik naatsunik siammarterinikkut ilisimatusarnerup siunnersuisarnerullu siammarterneqarnerat

Ilisimasat pingaarutillit Kalaallit Nunaanni ilisimatusartarnerit siunnersuisarnerillu aqqutigalugit pissarsiarineqarsimasut matumani saqqummiunneqarput. Isiginnaagassiat assigiinngitsorujussuarnik oqaluttuarput, kisiannili tamarmik siunissami naleqqussarsinnaassusermut naleqqussarnerullu pisariaqarneranut tunngassuteqarnertik assigiissutigaat, soorlu silap pissusiata allanngoriartornera eqqarsaatigalugu, soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiit Kitaa kiisalu Canada qitiutillugu nalunaarusiaanni oqaatigineqartoq (Arktisk Råd rapport). Isiginnaagassiat suliarineqartut ”periarfissanik misissuinerup” ataaniipput imaluunniit 2020-2021-imi misissuisarnerit attuumassuteqartut ataanniillutik.

Aatsitassarsiorfiit malinnaaffigineqarnerinut, uuliamik mingutsitsinermut, silap pissusianut naleqqussarnermut kiisalu aqutsinermut soorlu Kalaallit Nunaanni timmissanik miluumasunillu imarmiunik aqutsinermut tunngasunik, nunap sananeqaataanik nalunaarsuinermut allanullu tunngasunik videot imaqarput. Isiginnaagassiaaqqat sinaanni paasissutissat sukumiinerusut nassaarineqarsinnaapput.

Avatangiisinik Aqutsisoqarfik suliaq ”Issittumi avatangiisinut tapersiineq” aqqutigalugu isiginnaagassiaaqqat suliarineqarnerinut aningaasaliisuuvoq. Aamma ilisimatusarluni siunnersuiniarlunilu suliassat assigiinngitsut assigiinngitsunit aningaasalivigineqartarput.

Isiginnaagassiat suuneri

Isiginnaagassiat qassiit 2021-imi ingerlaavartumik suliarineqartassapput saqqummiunneqartarlutillu.

Avannaarsuata naaneqarfiini uuliamik mingutsitsinerup misissuiffigineqarnera

Aarhus Universititimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik (DCE) – Issittumi Avatangiisilerivik misissuivinnut Station Mestersvigimit kilometerialunnik avannarpasinnerusumi 1982-imi pilersinneqarsimasunut takusaaqqittarput. Taamani uuliap naanernut assigiinngitsunut sunniutaanik takunninnissaq siunertarineqarpoq. Naanerit innarlerneri ingerlaavartumik malinnaavigineqarsimapput, kingullermillu 2014-imi taamaaliortoqarpoq. 2020-mi misissuinermi siunertaasoq tassaavoq avannaarsuata naanerisa issoqarfiillu assigiinngitsut uuliamit sivisuumik sunnigaasimanerat qanoq kinguneqarnersoq paasiniassallugu, ilaatigullu uuliap nungujartartornera qanoq sukkatiginersoq paasiumaneqarluni. Uuliap dieselillu maqinneqarneriniit ukiut 38-it qaangiukkaluarmataluunniit naaneqarfiit naasullu innarlersimanerisa suli assut malunnaateqarnera kiisalu nunap ikiariissaarnerani suli erseqqissorujussuunerat ukioq manna misissuisarnertigut paasinarsivoq.

Jameson Land

1980-ikkut qiteqqussimalerneraniit Tunumi Jameson Landimi annertuumik uuliaqarneranik misissuisoqarpoq. Tamatuma malitsigisaanik nuna erseqqissunik illineqalerpoq. Kingorna 1989-imi illerngit misissuiffissanik qassinik pilersitsivigineqarput nunap naanerinut piffissami sivisuumi sunniutaannik ilisimatuut malinnaaviginnissinnaanngortillugit.

Aarhus Universititimi Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik (DCE) misissuivinnut taakkununnga 2020-imi takuniaaqqippoq. 2020-mi aasaanerani misissuinertigut paasinarsivoq misissuiffiit qassiit nassaareqqinniarnerat assut ajornakusoortoq nunap naaqqissimaneranik pissuteqartumik. Misissuinerilli sukumiinerusut atorlugit paasinarsivoq misissuiffissani naasut suussusii sumiiffinnut sanilliussivinnut inunnit sunniiviunngitsunut sanilliullutik allaassuteqalersimasut. 1980-ikkunni naaneri tamakkivillutik kiliorneqarfigisimasaanni naasut ataatsimut isigalugit naaqqissimanngillat. Taamaattorli oqarsinnaavugut piumasaqaatit malittarisassallu uuliaqarneranik misissueqqissaartunut atuutsinneqartut nunap innarlernissaanik naasullu annerusumik aserugaanissaannik pinngitsoortitsisimammata.

Kippakumi timmissat imarmiut alaatsinnaanneqarnerat malinnaavigineqartarnerallu

Kippaku tassaavoq Kalaallit Nunaanni timmissat imarmiut ineqarfiini misissugaanerpaaq. Pinngortitaleriffiup kiisalu Aarhus Universititip (Avatangiisinik Nukissiutinillu Misissuisoqarfik) suleqatigiinneratigut 2008-imiilli timmissat ineqarfiat ukiut tamaasa misissuiartorfigineqartarpoq. Innaq appat 20.000 missingisa kiisalu taateraat 10.000 missingisa ineqarfigaat, timmisallu imarmiut ineqarfiinut allanut sanilliulugu ilisimatuutut misissuiffissaqqilluartuuvoq timmissat malinnaavigiuminartuummata aammalu nalunaaqqutsiiniarluni misissugassanillu tigusiumalluni timmissat tigunissaat ajornarneq ajormat.

Videomi tassani timmiaqatigiiaat allanngoriartorneri qanorlu ingerlanerat malinnaavigisinnaajumallugu suliavut assigiinngitsut takutinneqarput, kiisalu timmissat ukiukkut sumiittarnerat ineqarfimmiinngikkaangamillu sulerisarnersut paasiniarlugu misissuisarnitsinnik takutitsiviullutik. Paasisat soorlu Kalaallit Nunaanni appat piniagaanerat pillugu siunnersuisarnermut kiisalu ukiukkut piniarnerup nunani allani erniortunut qanoq sunniuteqarnera pillugu siunnersuisarluta.